Mama

Ohjaus: Andrés Muschietti
Pääosissa: Jessica Chastain, Nikolaj Coster-Waldau, Megan Charpentier, Isabelle Nélisse
(2013)

Epätoivoisessa tilanteessa oleva Jeffrey (Nikolaj Coster-Waldau) katoaa kahden pienen tyttärensä kanssa. Viisi vuotta kuluu, mutta Jeffreyn veli Lucas (myös Coster-Waldau) ei ole luopunut toivosta. Eräänä päivänä etsintäpartio osuu metsän keskellä olevaan mökkiin ja löytää villieläimen lailla käyttäytyvät tytöt, Victorian (Megan Charpentier) ja Lillyn (Isabelle Nélisse). Lucas ja hänen muusikkotyttöystävänsä Annabel (Jessica Chastain) alkavat huolehtia tytöistä ja totuttaa heitä hiljalleen normaalielämään, mutta toivatko tytöt mukanaan metsästä jotain muutakin?

Kauhuelokuvat ovat minun guilty pleasure. Olen nähnyt aika suuren prosentin tämän vuosituhannen merkittävistä kauhuelokuvista ja melko kunnon määrän myös niistä vähemmän merkittävistä. Aika lailla kauhuelokuvien kliseemaailmassa liikutaan tässä Mamassa. Ringun/The Ringin vaikutteet näkyvät selvästi sekä myös Guillermo del Toron töitten ja del Toron ansiota onkin, että tämä elokuva on ylipäätään saatu tässä mittakaavassa toteutettua. Elokuvan ohjaaja Andrés Muschietti on tehnyt aiemmin samasta aiheesta espanjankielisen lyhytelokuvan ja tuon nähtyään del Toro on ottanut hänet siipiensä suojaan. Tässä elokuvassa del Toro häärii sillä aina yhtä mystisellä tittelillä executive producer ja hänen nimellään tätä selvästi yritetään muutenkin myydä.

Ei Mama nyt mikään huono elokuva. Minulle kävi kuitenkin niin, että ensimmäisen puoliskon elokuvasta ihmettelin mitä kauheaa on siinä mikä oli se elokuvan kauhea asia ja sitten toisen puoliskon huokailin niille kliseille ja ihmettelin överiksi äityvää loppua. Tuntuu siltä, että kauhuelokuvissa esiintyvät hahmot eivät ole ikinä itse nähneet kauhuelokuvia vaan aina tomerasti lähtevät myöhään illalla synkän metsän keskelle "selvittämään asioita" kertomatta kenellekään tai ottamatta ketään mukaan. Toisaalta eipä kai kauhuelokuva olisi kauhuelokuva ellei siihen olisi näitä tuttuja ja turvallisia juonenkulkuja otettu mukaan kaiken jännityksen keskelle. Siitäkin huolimatta Mama onnistui säpsäyttämään useaan otteeseen.

Jessica Chastainista tykkäsin tässä elokuvassa paljon enemmän kuin eilen nähdyssä Zero Dark Thirtyssä. Tosin mietin kyllä, että rooli oli sen verran perinteinen että sen olisi varmaan melkein kuka vaan näyttelijä voinut tehdä. Toinen asia mihin roolihahmossa kiinnitin huomiota oli punk-henkinen ulkomuoto joka tuntui vähän liikaa Lisbeth Salanderilta (siltä Noomi Rapacen esittämältä) kopioidulta. Lapsinäyttelijät olivat hyviä ja tarina metsässä kasvaneista susilapsista olisikin kenties ollut kiinnostavampi ilman yliluonnollisia elementtejä. Sitä odotellessa.