(2008)
Gretchen Lowell on häikäisevä kaunotar - ja 200 ihmisen hyytävä teloittaja. Hänen julmuutensa ja kauneutensa eivät ole kärsineet yhtään siitä, että hän on viime aikoina viettänyt aikaansa kaltereiden takana. Etsivä Archie Sheridanilla, jota Gretchen on pitänyt vankinaan, on outo side tappajaan eikä tällä ole aikomustakaan päästää häntä otteestaan. Archie, joka on lähellä fyysistä ja psyykkistä romahdusta, saa tutkittavakseen puistosta löytyneen kuolleen naisen tapauksen. Murhalla näyttää olevan yhteys senaattoriin, josta toimittaja Susan Ward on ollut tekemässä juttua. Archie ja Susan yhdistävät voimansa ja alkavat selvittää rikoksen taustoja. Kaunotartappajalla on kuitenkin Archien varalle muita suunnitelmia.
Kaipasin perjantai-iltana jotain helppoa "roskalukemista" ja tartuin tähän kirjaan, jonka olen joskus ostanut tarjouspokkari-tarralla varustettuna. Kyllä tämän pahimpaan hätään luki, mutta tunsin itseni kuitenkin vähän pettyneeksi ja ärtyneeksi jälkikäteen. Kirjan päähenkilöt olivat ärsyttäviä ja epäuskottavia eikä kirjassa selvitettäviin murhatapauksiinkaan saatu oikein jännitystä luotua. Jonkun verran jotain sarjamurhaajista tietävänä ihmettelin jo etukäteen miten överiä on kehittää edes henkilöhahmoksi monta sataa ihmistä tappanut sarjamurhaajatar eikä se kirjaa lukiessa sen paremmaksi muuttunut kun paljastui että oli kyseessä vielä varsin nuoresta naisesta joka oli melko lyhyellä aikavälillä urakkansa tehnyt. Ei tässä genressä kenties uskottavuudella ole niin väliä, mutta jotain tolkkua voisi olla. Gretchenin ja häntä jäljittävän Archien sairaassa suhteessa oli kuitenkin tämän kirjan ainoa kiinnostava osuus, ja toimittaja Susan tuntui lähinnä typerältä pikkulikalta joka puuhastelee sivussa lehtiöineen ja teinimäisenä ihastuksineen.
Jälkeen päin etsiessäni tästä kirjasta tietoa, kävi niin kuin niin monesti, että minulle paljastui tämänkin olleen jonkinmoinen bestseller ja monet suomalaisetkin lukijat näyttivät tykästyneiltä. Ei voi kyllä kuin ihmetellä millaiset kaikki kirjat noille bestseller-listoille kohoavat ja kuinka paljon niitä sinne oikein mahtuu. Paljastui myös se mitä olin vähän jo lukiessa miettinytkin eli se, että kyseessä ei ole ihan yksittäinen teos vaan kirja kuuluu laajempaan sarjaan. Nähtävästi tämä oli toinen sarjan kirjoista ja tämän jälkeen on vielä tullut neljä muuta jossa saa Gretchenin (ja ehkä Archienkin?) edesottamuksia seurata. Onneksi voin kuitenkin itse nuo kirjat välttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti