Englanninkielinen alkuteos: Eve Green
(2004)
Eve Green odottaa esikoistaan. Hän palaa muistoissaan omaan lapsuuteensa, aikaan jolloin hän oli juuri menettänyt äitinsä. Hänet lähetetään Walesin maaseudulle kaatosateiden keskelle, missä kyläläisten katseet kääntyvät hänen peräänsä. Kuunnellessaan tarinoita perheensä historiasta hän ymmärtää, että menneisyydessä on synkkä tahra. Nyt, vuosia myöhemmin, hän on valmis kertomaan tarinansa.
Havasteen hieman pettymystä aiheuttaneen kirjan jälkeen otin käteeni toisen blogosfäärissä ihastusta herättäneen kirjailijan teoksen.
Mitään valtaisia ihastumisen tunteita ei tämä Susan Fletcherinkään kirja herättänyt, mutta miellytti kuitenkin huomattavasti enemmän kuin edellinen lukemani kirja. Jostain syystä minun oli ja on vaikeaa saada kirjasta otetta ja kirjoittaa siitä yhtään mitään. "Ihan kiva, mutta" pyörii mielessä.
Pidin Fletcherin tavasta kirjoittaa ja kuvata maailmaa niin aikuisen naisen kuin sen pikkutytön silmin joka hän kerran oli. Kirjassa toistuu kerta toisensa jälkeen kaava, jossa kirjailija viittaa johonkin asiaan jättäen lukijan vähän miettimään mistä on kyse kunnes sitten palaa asiaan myöhemmin kirjassa selittäen sitten tätä tarkemmin. Kuin hedelmää kuorisi pieni pala kerrallaan. Tämä oli ihan hyvin tehty, mutta ehkä hieman ylen määrin käytetty tehokeino koska siihen osasin näin kiinnittää huomiota. Tämä tapa kirjoittaa toi myös kirjaan salapoliisimaista tunnelmaa joka piti otteessaan ja sai kääntämään sivuja eteenpäin.
Mieleen tuli kirjaa lukiessa myös, että onko kyseessä omaelämänkerrallinen teos koska Fletcher näytti kirjan kansiliepeen kuvan perusteella punahiuksiselta kuten päähenkilönsä ja näyttää olevan myös Birminghamista kotoisin. Ilmeisesti kuitenkaan näin ole koska Fletcher on asian kiistänyt tässä Guardianin haastattelussa joka on tehty pian kirjan ilmestymisen jälkeen.
Kokeilen varmaan vielä lisääkin Fletcheriltä lukea sillä ei tämä vastenmielinen lukukokemus ollut ollenkaan ja ilmeisesti hänen muut kirjansa ovat yleensä ihmisiltä enemmän positiivisia kommentteja saaneet kuin tämä.
Linkit
Monet tuntuvat olevan hurjan ihastuneita Fletcheriin, ja minäkin olen harkinnut ottaa lukuvuoroon jossain vaiheessa. Sen verran kiinnostaa! =D
VastaaPoista