(2006)
Zombisota oli lähellä pyyhkäistä ihmiskunnan maailmankartalta. Kokoamalla selviytymistarina Max Brooks on estänyt niiden hautautumisen hämärään. World War Z vie zombiepidempian alkulähteille, 12 vuotiaan "potilas Nollan" kotikylään, Kiinan liittotasavallan Uuteen Dachangiin. Sieltä matka jatkuu Pohjois-Amerikan sydänmaille, sitten Suomeen ja Siperiaan ja lopulta Lähi-idän kautta Japaniin ja Intiaan. Kattava läpileikkaus päättyy taisteluissa ratkaisevaa osaa näytelleille läntisille Kalliovuorille. World War Z on paitsi autenttinen kuvaus zombisodassa koetuista kauhunhetkistä myös vertaansa vailla oleva dokumentti ihmiskunnasta sukupuuton partaalla.
World War Z -elokuva näytti trailerinsa perusteella niin kuivakalta, että päätin jättää sen väliin, varsinkaan kun zombit ei nyt ole se ykkössuosikkini maailmanloppuskenaariosta. Elokuvakantinen pokkari kuitenkin onnistui houkuttamaan minut nappaamaan sen heräteostoksena mukaansa, kun muissa asioissa liikuin lähikaupassa.
Kirjaa lukiessa on taas monta iltaa vierähtänyt viihdyttävissä merkeissä. Kirja koostuu eri ihmisten haastatteluista, joten se on hyvin kiitollista iltalukemista, koska koskaan ei varsinaisesti jää mihinkään liian jännittävään paikkaan, jotta kirjaa malttaisi olla laskematta käsistään kun uni alkaa viedä voiton. Kirjassa myös lopputulos on tehty selväksi jo ensi alkuunsa, jo kirjan takakannessa, joten sitä ei tarvitse miettiä mikä on taisteluiden lopputulos, kun tietää, että tässä kerrotaan jo tapahtuneesta historiasta.
Suuri osa haastateltavista on taustaltaan yhteiskunnallisessa asemassa olleita, ja näin ollen kirja keskittyykin aika lailla siihen millaisia muutoksia yhteiskunnan toimintaan zombiepidemia saa aikaan ja miten rakentaa toimivaa yhteiskuntaa jäljelle jääneistä rippeistä. Toinen painopiste on sotilaallisissa toimissa ja siinä millaisella strategialla ja tekniikalla käydä eläviä kuolleita vastaan. Tavallisen ihmisten näkökulma jää melko lailla peittoon, koska nekin tavankansalaiset, joita haastatellaan, ovat haastatteluun valikoituneet kunnostautuessaan sodankäynnissä tai jälleenrakennuksessa.
Jonkun matkaa kirjaa luettuani aloin epäillä mahtaisiko tämä haastattelumuoto kantaa kirjan loppuun asti, vai alkaisiko se toistaa liiaksi itseään. Varsin onnistuneesti piti kirja kuitenkin otteessaan. Jos jotain olisin kaivannut niin parempaa selontekoa siitä mikä kaikki on zombiepidempian takana, vai syntyikö se vaan sattumalta. Siellä täällä annetaan pieniä viitteitä asiasta, mutta nämä jätetään sitten lopulta selvittämättä. Ehkäpä se on uuden kirjan aihe? Itseäni ainakin kiinnostaisi tietää enemmän.
Linkit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti