lauantai 21. syyskuuta 2013

Millerit (We're the Millers)

(2013)

Ohjaus: Rawson Marshall Thurber
Pääosissa: Jason Sudeikis, Jennifer Aniston, Emma Roberts, Will Poulter

Keski-ikäistyvä huumediileri David (Sudeikis) joutuu ahdinkoon ja saa siitä selviytyäkseen suostuteltua naapurin stripparin (Aniston) sekä pari keskenkasvuista tuuliajolla olevaa (Poulter, Roberts) mukaansa valeperheeksi matkalle Meksikoon hakemaan huumelastia. Mutkia ei matkan varrelta tietenkään puutu, varsinkaan kun huumelasti osoittautuu odotettua suuremmaksi eikä toimeksiannon tehneelläkään tainnut olla ihan puhtaat jauhot pussissa.

Tähän on sitten on tultu. Sunnuntai-illan elokuvanäytös ja tusinakomedia. Eipä varmaan joku menneisyyden minä olisi osannut arvata, että tälläisestä tilanteestakin vielä minut löytää, mutta näin kävi. Eikä kyseessä ollut edes se etteikö johonkin muuhunkin elokuvaan olisi voinut mennä, olisi toki, mutta minä halusin nähdä tämän - ja tykkäsin.

Aika monet komediat ovat sellaisia etten oikein ymmärrä mikä niissä pitäisi olla hauskaa (tai vaikka ymmärtäisin, niin en pitäisi kyseisiä asioita hauskoina), mutta tässä onnistuttiin oikein hyvin osumaan omiin nauruhermoihini. Elokuva sisälsi useamman sellaisen kohtauksen, että vaati hieman työtä pidätella pinnan alla hysteerisenä pulppuavaa naurua.

Alapäätyylillä mentiin aika paljon - ja ilmeisesti koska elokuva oli huumeisiin liittyvältä aihepiiriltään "vain aikuisille" - niin liikuttiin jopa melko uskaliailla alueilla. No, ainakin sellaisilla, mitkä ei nyt ihan valtavirtaiselle komedialle ole minun käsittääkseni ole tyypillisiä. Vaikka en nyt varsinaisesti mikään alapäähuumorin ylin ystävä ollut, niin tuosta hieman erilaisesta otteesta olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Toki turhaakin elokuvaan mahtui (kuten Jennifer Anistonin puolialastoman kropan pakkoesittely), mutta harvinaisen vähän.

Olen käsittänyt, että Emma Robertsista ollaan leipomassa suurempaakin tähteä, mutta tässä elokuvassa hänen roolinsa jäi hieman pimentoon muihin päänäyttelijöihin verrattuna. Will Poulter sen sijaan oli oikeinkin mukava nörtähtävänä naapurinpoikana.

Linkit:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti