(2010)
Katniss Everdeen on elossa, mutta hänen kotinsa, kuten koko Vyöhyke 12, on pyyhitty pois maailman kartalta. Kukaan ei tiedä missä Peeta on. Turvaan tuholta ehtivät Gale, Katnissin perhe ja kourallinen muita. He kaikki elävät nyt Vyöhykkeellä 13, vastarinnan salatussa ytimessä, ja vallankumous on leimahtanut täyteen liekkiinsä... Ryhtyykö Katnissa sen symboliksi, valamaan Matkijanärhenä rohkeutta sotaan Capitolia vastaan? Yhteenotosta tulisi Nälkäpeliäkin hyytävämpi ja sen areena on koko Panemin valtakunta. Pelin seuraukset saattavat tuhota viimeisetkin rippeet siitä, mikä on enää rakastamisen ja suojelemisen arvoista.
Pidin kovasti Nälkäpeli-kirjasta, vaikka noin periaatteessa kirjan pitäisikin osua vaikka kuinka moneen ärsytyspisteeseeni. Ensinnäkin kirjan alkuasetelma on jo aivan älyttömän epäuskottava. Millaisessa yhteiskunnassa muka lähetettäisiin lapset tappopeliin tuohon malliin? Ja vaikka lähetettäisiikin niin Batoru rowaiaru (aka Battle Royale) ja monet, monet muut ovat tämän samantyyppisen skenaarion jo kertoneet, niin että aiheenkin pitäisi olla jo aika kulutettu. Ja sitten on Katniss Everdeen, joka on hemmetti sentään, aivan liian täydellinen!!!
Niin tai näin, kovasti pidin Nälkäpelistä ja pidinpä myös kirjan pohjalta tehdystä elokuvasta niin paljon, että olen tainnut sen jopa useampaan kertaan nähnyt. Kirjan jatko-osan Vihat liekit luki myös lähes samalla innolla ja sitten jäi odottamaan ja odottamaan, jotta viimeinen osa viimeinkin ilmestyisi niin, että saisi tietää miten tarina päättyy. Sitä saikin sitten odottaa niin kauan, että into ehti jo laantua ja kun sitten viimeinkin kirjan sain käsiini niin se on lojunut hyllyssä viime vuoden lopulta. Toisaalta olen lykännyt lukemista siksi, että haluan säästää hyvää ja toisaalta sitten se ei vaan ole edes houkuttanut puoleensa. Nyt sitten kun lainasin kirjaa kaverille luettavaksi, niin päätin lukea samalla kertaa itsekin kun kirja siinä käsissä pyöri.
No, saammehan ainakin tietää tarinan lopputuloksen (jonka nyt tosin jo osaa arvata ennalta, mutta joskus se on ihan kiinnostavaa lukea miten lopputulokseen päästään) - ja onhan kirja ihan sujuvasti samaan tyyliin kirjoitettu kuin aiemmat, mutta... Samaa konseptia ei vaan voi toistaa loputtomiin, ja tuntui jopa hieman päälleliimatulta kun tähänkin oli saatu taisteluiden tuoksintaan "nälkäpeli" rakennettua ja sitä jopa siksi kutsuttiin. Koska edellisten kirjojen lukemisesta on jo kulunut aikaa niin myöskin henkilöhahmot olivat outoinen nimineen ehtineet hieman unohtua, ja jostain sivuhenkilöistä en suoraan sanoen edes tiennyt, että kukahan tämä nyt oli ja mikä oli hänen tarinansa.
Loppuvuodesta on Vihan liekit ilmeisesti sitten tulossa elokuvana ja sitä kyllä edelleen odotan. Nälkäpelissä onnistuttiin poikkeuksellisen hyvin siirtämään kirja valkokankaalle ja näyttelijävalinnoissakin erinomaisesti. Kukapa voisi olla parempi Katniss Everdeen kuin Jennifer Lawrence?
Linkit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti