After Earth

Ohjaus: M. Night Shyamalan
Pääosissa: Jaden Smith, Will Smith
(2013)

Taas kerran on joutunut ihmiskunta lähtemään Maapallolta, jonka olot ovat itse onnistuneet pilaamaan. Olot uudella asuinplaneetalla eivät ole ongelmattomat sielläkään, koska pahat alienit tiputtavat taivaalta ihmisiä syöviä lonkerohirviöitä. Näitä hirviöitä vastaan taistelee joukot, joissa peloton Cypher Raige (Will Smith) on tehnyt uransa. Ottaessaan ei-niin-pelottoman poikansa Kitain (Jaden Smith) mukaan viimeiselle työkeikalleen, alus tekee haaksirikon minnekkäs muualle kuin Maa-planeetalle. Kitai joutuu tekemään rankan matkan pelastakseen itsensä ja isänsä.

Nyt täytyy kysyä, M. Night Shyamalan - mitä ihmettä? Oliko tämä kaveripalvelus Will Smithille vai mistä oikein on kyse? Onhan se jo pitkään ollut selvää ettei Shyamalan kuulu niihin ohjaajiin jonka ura kulkisi nousujohteisissa merkeissä, päin vastoin, mutta yleensä hänen elokuvissaan on sentään ollut joku idea. Nyt ei sitten ollut enää ideaakaan.

Tarina oli se tuikitavallinen tarina. That's it. Ei muuta. Jos olisin itse "keksinyt" tämän (ts. raapinut itse sieltä täältä scifi-kliseitä ja muita tälläiseksi kyhäelmäksi), en todellakaan haluaisi asiaa mainostaa, mutta Will Smith on nähtävästi eri mieltä, koska "Story by Will Smith" komeili suurella elokuvan lopputeksteissä. Se jäi ihmetyttämään, että miksei Smith (vanhempi) sitten saman tien myös ohjannut elokuvaa? Ilmeisesti hän tajusi, että joku vähän taidokkaampi ohjaaja hommaan tarvittaisiin ja kyllähän se elokuvassa näkyi ettei ohjaaja ihan surkea ole, mutta se kaikki muu sitten... Tai sen kaiken muun puute.

Will Smithin roolisuoritus oli ehkä niitä elokuvan parhaita puolia. Ei sekään mikään kummoinen ollut, mutta ihan mukavasti sai esitettyä yrmyä ja tunteetonta isää. Niin uskottavasti, että vähän ihmetytti miten tuollainen henkilö olisi niinkin herttaisen perheen hankkimaan. Jaden Smith taasen ei sitten oikein muuta osannut olla kuin ylinäytellä pelkäävää nyhveröä, joka sitten kokee epäuskottavan muodonmuutoksen pelottomaksi taistelijaksi.

Epäuskottavuudesta puheen ollen. Jos harrastaa juomapelejä, niin tämä elokuva on oikein oivallinen siihen. Jos joka kerta ottaa ryypyn kun elokuvassa vaaditaan epäuskon turruttamista ("suspension of disbelief") niin takuukännit on luvassa elokuvan loputtua. Jos nyt sinne asti edes jaksaa, itse meinasin nukahtaa pitkästymisestä kesken kaiken kun mitään ei tapahtunut, ja kaiken tulevankin osasi jo ennalta arvata eikä se kiinnostanut pätkääkään.

Linkit: