My Mad Fat Diary (2013-)

Hypätäänpä vaihteeksi television puolelle. Kaikki angstiset romantiikannälkäiset ysäriteinit varmasti tietävät sarjan Niin sanottu elämäni (My So-Called Life, 1994-1995). Oma ensikosketukseni sarjaan oli satelliittikanavalla sarjan ilmestymisen aikoihin eikä koukuttumistani estänyt edes se, että sarja oli saksaksi dubattu eikä saksa kuulunut hallitsemiini kieliin. Nyt on Ylen Areenassa katsottavissa ihan suomenkielisillä teksteillä tämä My Mad Fat Diary, jossa heitetään ihan kunnolla turbopotenssia tuohon ilmeiseen esikuvaansa verrattuna.

Tässäkin ollaan 1990-luvun puolivälin kieppeillä, mutta siinä missä Niin sanotun elämän epävarma Angela (ilmiömänen Claire Danes ensimmäisessä isossa roolissaan) oli oikeastaan varsin viehättävä tyttö, niin tämän sarjan päähenkilö Rae (Sharon Rooney) on lihava ex-mielisairaalapotilas, jolla muutenkin ongelmia riittää. Rae on samalla rakastettavan suloinen omassa kipuilussaan ja toisaalta sitten taas osaa olla todella raivostuttava. "Tsemppaapas nyt vähän tyttö!" tekisi mieli usein toivottaa täältä täti-ihmisen ikäryhmästä.

Minuun kolahti tämä sarja sen verran kovaa, että olen katsonut pariin kertaan Areenassa olevan ekan kauden sekä ne jaksot parhaillaan menevästä 2. kaudesta mitkä muuta kautta on löydettävissä. Ei ollenkaan ihmetytä, että tästä sarjasta tuli yllätysmenestys, koska vaikka unohtaisi omat samaistuspisteeni 90-luvun lihavaan "vähän erilaiseen" teinityttöön, niin onhan tämä muutenkin aivan loistava ja aihepiiriltään sellainen mitä ei ihan näin avoimessa mittakaavassa olla nähty. Sarja perustuu Rae Earlin omaelämänkerralliseen kirjaan ja ehkä sen takia henkilöhahmot ovat niin harvinaislaatuisen aitoja. Sharon Rooneyn lisäksi muutkin näyttelijät tekevät hienoa työtä ja 90-luvun tunnelma on saatu aikaan aivan täydellisesti.

Sarjan toinen kausi ei ole tähän mennessä ehkä yltänyt ihan ykkösen tasolle, mutta erittäinkin nostalgisen täyteistä seurattavaa sekin. Hahmojen enkkuaksentit ovat myös aivan ihania!