torstai 28. helmikuuta 2013

Piin elämä (Life of Pi)

Ohjaus: Ang Lee
Pääosissa: Suraj Sharma, Irrfan Khan, Tabu
(2012)

Nuori Pii (Suraj Sharma) on Pondicherrysta kotoisin oleva intialaispoika matkalla uuteen elämään kun jotain odottamatonta tapahtuu ja Pii löytää itsensä pelastusveneestä Richard Parker -nimisen bengalintiikerin kanssa. Keski-ikäinen Pii (Irrfan Khan) kertoo tarinansa kirjailijalle (Rafe Spall) joka tulee tapaamaan häntä etsiessään aihetta uudelle kirjalleen. Tarina on uskomaton, lähes niin uskomaton, että voiko se olla totta? Ja onko sillä merkitystä?

Luin Piin elämän kirjana jokunen vuosi sitten kun olin saanut kirjasta useita suosituksia ja odotukset olivat jonkun moiset  Kirja ei vastannut saamaani ennakkokäsitystäni ollenkaan eikä se tällä kertaa ollut hyvä asia. Koska kirjan pääosassa olevan tarinan kertojana toimii Pii niin se uskaltaa spoilaamattakin sanoa, että tarinalla on onnellinen loppu, mutta siitä huolimatta se jätti minulle jostain syystä todella surullisen olon. Kenties siksi, että selviytymistarinan taustalla häilyy kaiken menetys.

En siis ajatellut katsoa Piin elämää elokuvana vaikka se onkin paljon kehuja saanut ja Ang Leen elokuvat ovat yleensä minua miellyttäneet. Päätökseni pyörtyi kuitenkin nyt kun ohjauksesta tuli Oscar ja näin elokuvan menevän edullisesti päivänäytöksessä 2D-versiona.

Visuaalisesti elokuva oli yhtä upea mitä ennakkotiedot kertoivat. Matka merellä oli kuvattu värikylläisesti ja taianomaisesti eikä CGI-tiikeriä olisi CGI-tiikeriksi uskonut ellei näin olisi tiennyt. Kaikille kissojen kanssa elämänsä jakaville tiikerin elekieli tuntuu varmasti aidolta ja uskottavalta. Pääosaan nuoreksi Piiksi valitulla Suraj Sharmalla ei ollut näyttelijäkokemusta ennen tätä elokuvaa mikä tuntuu yhtä lailla vaikealta uskoa - rohkea veto roolituksessa on tällä kertaa onnistunut. Elokuva vetää mukaansa eikä parituntinen tunnu ollenkaan pitkältä, vaikka tarina oli tuttu ja suuri osa tapahtumista sijoittuu pelastusveneeseen yhden ihmishahmon varaan.

Surumieliseksi tämä elokuva kuitenkin minut taas sai. Ei ollut kaukana ettei jopa muutama kyynel vierähtänyt koskettavia tapahtumia seuratessa. Olen silti tyytyväinen, että elokuvan näin vaikka eräät tuntuivatkin niin vääriltä että toivoin että jotenkin ihmeen kaupalla tässä elokuvassa kävisi toisin kuin kirjassa.

Oscar-ehdokkuudet:
Paras elokuva
Paras ohjaus - Ang Lee (voitto)
Paras kappale - Mychael Danna ja Bombay Jayashri
Parhaat äänitehosteet - Eugene Gearty ja Philip Stockton
Paras äänitys - Ron Bartlett, D. M. Hemphill ja Drew Kunin
Paras lavastus - David Gropman ja Anna Pinnock
Paras kuvaus - Claudio Miranda (voitto)
Paras leikkaus - Tim Squyres
Parhaat erikoistehosteet - Bill Westenhofer, Guillaume Rocheron, Erik-Jan De Boer ja Donald R. Elliott (voitto)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti